Ensimmäinen maininta Hatanpäästä kirjallisissa lähteissä löytyy Ylä-Satakunnan maakirjasta 1540. Tekstissä mainitaan alueella sijainneen tiheää asutusta ja hyvin viljeltyä maata.

   Hatanpään talo sijaitsi alkujaan nykyisen Sarviksen tienoilla ja nykyisellä kartanon paikalla oli Pehkiän talo, joka myöhemmin sai nimekseen Tausko. Hatanpään kartanon alkuvaihe sijoittuu 1600-luvun lopulle, kun Hatanpään talot yhdistettiin ratsutilaksi 1698. Hatanpäällä, kartanon mailla harjoitettiin maanviljelystä ja puutarhanhoitoa tästä eteenpäin yli kolmesataa vuotta.

   Hatanpään kartano ja sen maaomaisuus liitettiin Tampereen kaupunkiin 1913. Kartanon aluetta alettiin välittömästi omistajanvaihdoksen jälkeen kehittää sairaala-aluetta. Ensin sairaalarakennuksina toimivat kartanon rakennukset, kunnes 1930-luvulla alueelle alettiin rakentaa uutta sairaalakokonaisuutta.

   Siirtolapuutarhatoiminta alkoi Hatanpäällä 1910-luvulla. Palstanvuokraajia tuli alueelle kaupungin eri puolilta ja alkuun viljelijöitä oli n. 150. Toiminta jatkui 1960-luvulle saakka, kunne kaupunginhallitus esitti 1966 alueen siirtämistä Keskusosuusliike Hankkijan hallintaan.

   Hatanpään puistoalueiden, kasvitarhojen ja peltojen siirryttyä kaupungin puisto-osaston vastuulle alettiin alueelle suunnitella arboretumia sekä rosariumia. Puu- ja pensastarha sekä ruusutarha valmistuivat 1970-luvulla ja lisämaata uudelle puutarhalle oli vallattu täyttämällä Pyhäjärven lahdelmia täyttömaalla.